Tämä on jo toinen peräkkäinen Norjasta tehty päivitys blogiin! Jyrin ja Teron MM-kisojen jälkeen nyt vähän vaatimattomampaa. Allekirjoittanut on tekemässä yhdistettyä työ- ja treenileiriä Pohjois-Norjassa Senjan saarella, nyt jo kolmatta viikkoa. Asun Vesterfjellin kylässä saaren eteläosassa. Kelit ja olosuhteet ulkona tapahtuvaan reippailuun ovat kunnossa; maisemat siistit ja koko aika aurinkoista tätä ja viime sunnuntaita lukuun ottamatta. Sadetta ei ole kuitenkaan tullut yhtään pisaraa tai hiutaletta!
Lumisia huippuja, lamphaita ja lehmiä on joka puolella. Näistä keskipohjalaismaisemasta ovat tuttuja lähinnä lehmät, jotka nekin tosin ovat hieman vapaampia täällä – pari kertaa työnkuva on muuttunut karjapaimeneksi uteliaiden lehmien tutkiskellessa paikkoja.
Tähän lyhyeen päivitykseen laitan seuraavaksi muutamia kuvia tän päivän treenistä. Juoksimme/kävelimme isäni kanssa valloittaaksemme Skatvik- tunturin, jonka tarjoamia maisemia ja lenkkiolosuhteita paikalliset ovat suositelleet, ja joka on majoituspaikan ikkunasta näkyessään luokseen houkutellut. Sunnuntait on pyhitetty vapaa-ajalle, joten tänään oli tunturikeikan aika!
Lenkin alkutaipaleen noin 3 km sai taivaltaa pitkin suhteellisen tasaista latupohjaa muutama-asteisen meri-ilman herätellessä aamukankeita lenkkeilijöitä.
Tasaisuus ja latupohja on vaihtunut loivasti ylöspäin kohoavaksi rinteeksi, kuiviksi, rinteen notkoissa lymyileviksi soiksi ja entistäkin vaivaisemmaksi koivikoksi.
Nousu jyrkkenee ja soista rinnettä on noustu jo sen verran, että ympärillä olevat maisemat alkaa avartua. Peltojen ja talojen kuvaan värittämä kohta järven oikealla puolen on Vesterfjellin kylä. Tarkkasilmäiset voivat bongata kuvasta siniasuisen lenkkeilijän. Pehmeää alustaa ylämäkeen, huhuh! Sykkeet kuitenkin matalat ja kulkee, motionen bra!
Huipulla kulkee ja karusta maisemasta ovat kadonneet sitkeimmätkin koivut. Huipulla korkeutta taustalla näkyvästä merenpinnasta paikallisittain melko vaatimattomat 466 metriä.
Suomi-pipo päässä ja kotimaan edustamisen harjoittelua! :) Takana kampajyrkänne.
Alaspäin tullessa törmäsimme Suomessa tänä kesänä kovin vähissä olleisiiin hilloihin, joita me VetU:n suunnistajat muiden marjojen ohella pääsääntöisesti ravinnoksi syömme. Pian kuvaussession jälkeen tämäkin kuvassa esiintyvä komea yksilö päätyi ravinnoksi.
Hillojen syönnin jälkeen lenkki alkoikin jo olla takana juoksijat turvallisesti takaisin alhaalla. Teron ja Jyrin tapaamasta arkkitehtuurista hieman eteläisemässä Norjassa on havaittavissa vivahteita myös täällä.
Asukasluvultaan ja elinkeinorakenteeltaan Vetelin Pulkkista vastaavassa Festerfjellissä on oma latukoneensa ja valaistut latubaanat.
Ampumahiihto on Norjassa suosittua. Kaikki lätkät alhaalla tottakai, ei sakkoja.Eletään jännittäviä aikoja syksyn ja suunnistuksen SM-kisojen tehdessä tuloaan. Tavoitteet pitää olla kovat, ja siksi allekirjoittanut lähtee kisoihin tavoittelemaan a-finaalipaikkaa ja sijoitusta listan puoliväliin. Blogissa nähdään kuinka käy, kuulemiin!
A-P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti