perjantai 29. tammikuuta 2010

Työn, perheen ja harjoittelun yhteensovittamista

VetU:n luunkova suunnistusrintama sai lisää leveyttä heti vuosikymmenen vaihduttua, kun päädyimme pitkien neuvottelujen jälkeen Markuksen kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että lopetan suunnistamisen freelance -pohjalta ja ilmoittaudun virallisesti edustamaan VetU:a. Uutena miehenä on kenties paikallaan tehdä lyhyt esittely pelaajakortin muodossa:

Aiemmat seurat
1983: Vahdon Tuisku (hiihto, yleisurheilu)
1984: Vahdon Tuisku (hiihto, yleisurheilu)
1985: Vahdon Tuisku (hiihto, yleisurheilu)
1986: Vahdon Tuisku (hiihto, yleisurheilu); TPS (jääkiekko)
1987: Vahdon Tuisku (hiihto); TPS (jääkiekko)
1988: TPS (jääkiekko)
1989: TPS (jääkiekko)
1990: TPS (jääkiekko); Ruskon Pallo 67 (jalkapallo)
1991: Ruskon Pallo 67 (jalkapallo)
1992: Ruskon Pallo 67 (jalkapallo); Turun Suunnistajat (suunnistus)
1993: Ruskon Pallo 67 (jalkapallo); Turun Suunnistajat (suunnistus)
1994: Ruskon Pallo 67 (jalkapallo); Turun Suunnistajat (suunnistus)
1995: Turun Suunnistajat (suunnistus)
1996: Turun Suunnistajat (suunnistus); Turun Rannikkorykmentti (suunnistus)
1997: Turun Suunnistajat (suunnistus); Turun Rannikkorykmentti (hiihto)
1998: Turun Suunnistajat (suunnistus); Kompleksi (sähly, jalkapallo)
1999: Turun Suunnistajat (suunnistus); Kompleksi (sähly, jalkapallo); Nuubialaiset (jalkapallo); Niemelä Brothers (pöytäjääkiekko)
2000: Kompleksi (sähly, jalkapallo); Niemelä Brothers (pöytäjääkiekko)
2001: Kompleksi (jalkapallo)
----
2004: Projekti (suojalkapallo)
2006: Kompleksi (suunnistus)
2007: Kompleksi (suunnistus); Projekti (jalkapallo)
2008: Kompleksi (suunnistus)
2009: Swingin Dix n' Chicks (suunnistus); Vetelin Urheilijat (suunnistus)

Meriitit
Olen kiertänyt menestyksen aina kaukaa. Tituleeraan itseäni kuitenkin MM-tason suojalkapalloilijaksi. Lisäksi olen latonut kymmeniä maaleja Miikka Kiprusoffin taakse. Mieleenpainuvin saavutus on kenties suunsoitosta saatu punainen kortti jalkapallossa pelin 2. minuutilla. Suunnistuksessa "voitin" H18-sarjassa AM-pronssia (osallistujia 4, joista yksi keskeytti), voitto tuli ylivoimaisesti myös vuoden 1996 Rånes-kavlenissa, Ungdomens 10-milassa oltiin vuonna 1994 neljänsiä. Ja tietysti jääkiekon SM-kultaa kaudella 1987-88.

Ja sitten viikkoraportti (viikko 3)
Maanantai aloitettiin levolla. Levossahan se kunto kasvaa, niinpä olin levännyt myös edellisen viikon. Itse asiassa edellisen viikon löysäilyn takana oli ajatus ladata akut tälle viikolle, koska tiesin, että tämän viikon harjoittelusta pitää raportoida tähän blogiin. Työt kuitenkin venähtivät Taka-Töölössä, ja Käpylässä vielä jatkoin tieteen tekemistä. Laitoin kuitenkin illalla tekstiviestin Markukselle ja kutsuin hänet huomiseen lenkkisaunaan.

Tiistaina Markus ilmestyi munamankeleineen Käpylään. Korttelisuunnistusta hivenen muistuttava lenkki kesti tunnin ja 25 minuuttia. Pariin otteeseen suunnistus jäi hivenen jalkoihin, johtuen kenties siitä, että pidin netistä printtaamiani karttapapereita taskussa. Keskustelu revolveerasi pääsääntöisesti tieteen tekemisessä ja virtuaalisuunnistuksessa.

Keskiviikon työpäivän jälkeen oli edessä siirtyminen Itä-Suomesta Varsinais(en)-Suomen pääkaupunkiin Turkuun, jossa perhe malttamattomana odotti isän osallistumista arjen toimiin. Ja niissä toimissa se ilta sitten vierähtikin.

Torstaina pidin etätyöpäivän kotona. Luin sosiaaliturvan uudistamiskomitean loppumietinnön josta oli tarkoitus kirjoittaa kriittinen juttu. Teksti oli kuitenkin sen verran raskasta, että lähdin iltapäivällä 10 kilsan ja 50 minuutin juoksulenkille. Lenkillä mietin sanavalinnat valmiiksi ja lenkiltä palattuani kirjoitin jutun loppuun. Alkuilta kului Postimies Paten ja Puuha Peten merkeissä. Klo. 21.00–1.30 välisen ajan vietin sitten virtuaalisuunnistaen.

Perjantaina menin Turun toimistolle, ja sieltä päiväkodin kautta pizzeriaan ja kotiin. Pizzan jälkeen olikin hyvä vetää kunnon treeni suunnistussimulaattorilla. Tein Kytäjä-Jukolan naapurimaastoon 7.4 kilsan yösuunnistusradan. Pummasin ykkösrastilta lähtien lähes joka rastia, ei mitään pieniä koukkuja vaan sellaisia useamman kilometrin kaarroksia. Ajaksi kellotin 3h 20min, ja reaalielämän aikaakin kului varmaankin yli tunti. Jossain vaiheessa vaimo kysyi, kestääkö tuo aina noin kauan. Sen verran pitkään olemme olleet yhdessä, että vain yksi katse riitti vastaukseksi. Sen jälkeen ei enää kysymyksiä tullut.

Lauantaina katselin SM-hiihtoja ja Olli-Markus Taivaisen kovaa vetoa ensimmäiseen väliaikapisteeseen. Ne jätkät, jotka olivat treenanneet, pitivät vauhdin myös tuon väliaikapisteen jälkeen. Myöhemmin iltapäivällä lähdin itsekin sivakoimaan. Tosin tuli hivenen kiire koska oli suunnitelmissa mennä katselemaan eläviä kuvia vielä alkuillasta. Niinpä ehdin tehdä vain noin tunnin hiihtolenkin.

Sunnuntaina lähdin ladulle jatkamaan siitä mihin edellisenä iltana jäin. Mutta eipä siitäkään pitkää lenkkiä tullut. Vähän yli tunnin merkintä kuitenkin. Iltapäivällä katselin itseäni motivoidakseni vuoden 2008 Jukolan viestin ensimmäisen osuuden, jonka aikana päätin, että juoksulenkille tästä on vielä lähdettävä. Illalla kävin sitten tekemässä samaisen 10 kilsan lenkin kuin torstaina.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Hisukausi käyntiin Keski-Suomessakin

VetU:n hiihtosuunnistustiimin Keski-Suomen edustajat Tero ja Tuomas avasivat kisavuotensa avoimissa hiihtosuunnistuksen AM-parisprinteissä Hankasalmella. Onnistuneen kauden aloituksen lisäksi tavoitteena oli viimeistellä kunto ja kartanlukutuntuma tulevana viikonloppuna käytäviä SM-sprinttejä varten. Lähtölistojen mukaan vastassa oli useampi kova joukkue, joista ennakkosuosikkeina S-JKL:n, OK Botnian ja SaSu/RasPi:n joukkueet; kaikista löytyi A tai B-maajoukkueen edustajia. VetU:n menestysmahdollisuuksia paransi kuitenkin huomattavasti peräti kahden hengen huolto-/chearleadingtiimi (Belinda ja Annika), joka saatiin viime tingassa rekrytoitua kisapaikalle.

Sääennusteet lupailivat kisäpäivälle rapsakkaa pakkaskeliä, ja vielä edellisiltana mittari näytti Jyväskylässä 25 pakkasastetta. Järjestäjien ja kilpailijoiden onneksi keli lauhtui aamuksi, ja kisapaikalla pakkaslukemat jäivät reilusti 20 asteen alapuolelle. Aamulla alkanut hienoinen lumisade viimeisteli järjestäjien kovaksi tamppaamat urat mainioon kuntoon. Puitteet olivat loistavat hiihtosuunnistuskauden avaamiseen!

Parisprintissähän joukkueeseen kuuluu kaksi hiihtäjää, jotka molemmat hiihtävät kaksi osuutta. Vastustajien hämäämiseksi - ja osin käytännön syistä - joukkueen hiihtojärjestys lyötiin lukkoon vain puoli tuntia ennen lähtöä. Järjestäjille oli ilmoitettu järjestys, jossa Tuomas aloittaa ja Tero hiihtää parilliset osuudet. Tuomaksen edellisviikon sairastelujen takia järjestystä päätettiin edellisiltana muuttaa päinvastaiseksi eli lähteä Teron aloittamana "kova pää edellä". Järjestysmuutokset kuitenkin kariutuivat matkalla kisapaikalle, kun Teron Emit-kortin asentaminen Tuomaksen kortinpitotelineeseen osoittautui liian haastavaksi lähinnä toimistotöihin tottuneille kaveruksille.















Pitkän kilpailutauon jälkeen Teron oli aluksi vaikea löytää sopivaa Emit-kortin kuljetustapaa.

Ratamestari oli juoninut Kääkönsuon tasaiseen maastoon hyvin sprintin sähäkkään luonteeseen sopivat radat. Osuuajat olivat kestoltaan 11-13 min ja suunnistustehtävät painottuivat reitinvalintoihin ja sujuvaan kartanluvun toteutukseen. Risteysten ohi hiihtämisestä rankaistiin nopeatempoisessa viestissä armotta muiden viestinviejien hävitessä näkyvistä suksien kääntämisen aikana.














Tunnelma hiihtosuunnistusviestissä tiivistyy lähdön koittaessa. Huomaa, että järjestajät poistivat karttojen kiinnityksessä käytetyt laudat ennen lähtöä.

Viestin alku oli tiukka. Tuomas saapui aloitusosuudelta johdossa niukasti ennen S-Jkl:n Liuhaa ja SaSu:n/RasPi:n Ruutiaista. Onnistunut suoritus: varmaa suunnistusta kauden ensimmäisessä viestialoituksessa. Tero jatkoi toisella osuudella varmaa menoa, mutta joutui päästämään kaksi maajoukkuemiestä niukasti edelle. S-Jkl:n Häkkiseen kertyi vaihdossa eroa noin puoli minuuttia, mutta SaSu/RasPi:n Turunen oli vaihdossa vain muutamia sekunteja ennen Teroa.




















Teron kasvoilta oli aistittavissa pienoista kisajännitystä ensimmäistä vaihtoa odoteltaessa.

S-Jkl ratkaisi viestin edukseen kolmannella osuudella. Liuha kuroi etumatkan VetU:un jo lähes kahteen ja puoleen minuuttiin. SaSu/RasPi pääsi ankkuriosuudelle puolisen minuuttia VetU:n perään. Tuomas ei osuudellaan juuri virheitä tehnyt, mutta muutamista risteysten ohi ajoista kertyi ylimääräistä aikaa arviolta puolisen minuuttia. Häkkinen ankkuroi S-Jkl:lle lopulta melko selvän voiton. Tero antoi osuudella kaikkensa, mutta joutui päästämään SaSu/RasPi:n lopulta edelle. "Suunnistus ja hiihto sujuivat, mutta leimausta pitää vielä harjoitella", Tero totesi maalissa. Eroa kärkeen kertyi lopulta noin 3 min, hopealle olisi vaadittu noin 20 sekuntia parempi aika.
















Väsyneet mutta onnelliset. Kolmas sija vähin virhein - tästä on hyvä jatkaa ensi viikonlopun SM-sprintteihin.

Viestitulokset löytyvät osoitteesta http://www.hankasalmenhanka.fi/suunnistus/tulokset.html.

VetU:n hisutiimin kuulumisista voit lukea lisää ensi viikonlopun SM-kisojen http://rasti-pielinen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=24&Itemid=32 jälkeen. Pitäkää peukkuja!

torstai 14. tammikuuta 2010

Uusi vuosikymmen, uudet kujeet

Treeniblogikirjoittaminen saa nyt jatkoa ja tässä tulee tietoa vuoden ensimmäisen viikon treeneistä omalta osaltani. Ehkä aluksi hieman taustaa kerraten. Kulunut syksy on ollut harjoittelun osalta melko onnistunut. Sairas olin vain viikon SM-yön molemmin puolin, eikä monipuolisen harjoittelun toteuttamisessa muutenkaan ole juuri ongelmia ollut. Joulukuu taas oli hieman epäonnistunut, koska kuun puolesta välistä lähes vuodenvaihteeseen asti olin flunssainen tai puolikuntoinen, samantyyppistä flunssaa on ollut muillakin. Sairastelujen jälkeen ensimmäisen varsinaisen harjoituksen tein hiihtämällä juuri tuolla Ylläksellä uuden vuoden aattona.

Lähihistorian sairastamisen mukaan vuoden ensimmäiselle viikolle harjoitteluni teemaksi ja tavoitteeksi asetin varovaisen mutta päättäväisen paluun liikunnallisuuteen olotilaa samalla erityisen tarkasti seuraten. Flunssan jälkeen keuhkoputki tuntui hieman aralta, joten siinä ainakin yksi tarkkailtava seikka. Tarkan ohjelman laatiminen viikon harjoituksiin ei tässä tilanteessa ollut järkevää, vaan tarkoituksena oli liikkua fiiliksen mukaan.


Maanantai 4.1.2010: Hiihto (v) Suolijärvellä 1h 44 min, avg (=keskisyke) 140 ja max (maksimisyke) 158 + juoksuverryttely 8 min ja vähän punnerruksia päälle. Sykkeet suhteellisen korkeat. Venyttelyt illalla 35 min. -17°C


Tiistai 5.1: Hiihto (p) Suolijärvellä 1 h 33min, avg 134 ja max 164 + juoksuverryttely 7 min ja vähän vatsalihasliikkeitä. Kulku jo parempaa kuin eilen. Venyttelyt 35 min. -20°C



Keskiviikko: Ap: Uinti 2500m/60 min, eka 2000m yhteenmenoon 46min, loput verrytellen.
Ip: Sähly vajaa tunti. Sählyssä otin vähän varovaisemmin kuin normaalisti. Venyttelyt 35min.





Kuvassa Hervannan kylpylä, joka sijaitsee kolmekymmentä metriä maanpinnan alapuolella, ja jossa suurimmaksi osaksi uin Tampereella ollessani.



Torstai: Vetoharjoitus juosten Pirkka-hallissa. Alle verryttelyt hölkäten 31 min. Vedot 6 kertaa 600m ”rennon reippaasti” tasan 2 min palautuksilla. Päälle verryttely hölkäten 11 min. Alla vetojen ajat ja maksimisyke kyseisen vedon aikana:


  1. 2,00,3 max 173
  2. 1,59,3 max 175
  3. 1,58,5 max 180
  4. 1,57,0 max 180
  5. 1,55,6 max 180
  6. 1,51,8 max 184

Kimmon ja Juhan kanssa yhteistreeni, Kimmo piti vauhtia ja veti vedot. Hallissa oli mukava juosta. Pystyi juosta rennosti, kun ei tarvinnu pelätä kaatumista liukkaalla. Porukkaa oli kyllä aika paljon, muttei juuri haitannu. Illalla venyttelyt lähinnä jaloille 25min. -17°C



Perjantai: Ilta: Juoksu 30 min + salilla perusvoimaa lähinnä käsille 45 min. -20°C

Lauantai: Ap: Juoksu 36 min Suolijärven ympäri avg 124, max 139. Ajatuksena ulkoilu ja huoltavuus. -15°C
Ip: Hiihto (p) 1h 30min avg 127, max 159. Teemun, Kimmon ja Juhan kanssa yhteistreeni. -21°C



Lauantaina pakkasta oli kolmattakymmentä, mutta me uhmasimme sitä. Seuraavassa kuvassa esiintyy vielä treenin neljäs jäsen ja kuvaaja erikseen.




Sunnuntai 10.1.2010: Ap: juoksu Suolijärven ympäri 36 min, avg 118 max 140Ip: Hiihto (p) 1h 14 min, avg 136 max 163

Vuosikymmenen eka viikko oli monipuolinen ja onnistunut treeniviikko, johon kertyi hyvän meiningin ansiosta hyviä treenejä. Tarkoitushan oli tehdä treenejä fiiliksen mukaan, kropan viestejä kuunnellen. Hyvät olosuhteet takasivat mahdollisuudet monipuoliseen harjoitteluun melko kovista pakkasista huolimatta. Liikuttavia tunteja kertyi yhteensä 12, kilometrejä en treeneistäni ole laskenut. Paluu harjoittelun pariin tapahtui jopa odotettua kivuttomammin. Alkuviikon hiihtotreeneissä huomasi lähiajan flunssaisuuden, mutta meininki parani pitkin viikkoa. Normaalia lepopäivää ei nyt tälle viikolle ”comebackin” innostuksen vuoksi sopinut, mutta ensi viikolla sellaisia on kyllä luvassa. Tätä kirjoitettaessa alkuviikolle on mahtunut kuitenkin jo ainakin lepoa, sählyä, korttelisuunnistusta, uintia, hiihto ja luistelua. Kunto, ja ehkä etenkin hiihtokunto, tuntuu edellisiin vuosiin verrattuna ja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen hyvältä. Tästä on hyvä jatkaa kohti talven ja kevään koitelmia.


A-P

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Treeniä Lapissa

Blogimme on siirtymässä vaiheeseen, jossa tiimimme jäsenet vuoronperään kirjoittavat kuulumisistaan ja samalla pari sanaa treeneistään, mikäli niitä on kyseiselle viikolle yhtään sattunut. Näiden toivottavasti viikottaisten päivitysten lisäksi blogissa nähdään päivityksiä joukkueemme tulevista leiri- ja kisareissuista.

Viikon 53 harjoittelusta minun on helppo kirjoittaa, koska ajankohta oli jo loppukesästä varattu Äkäslompolon treeniviikoksi ja luulisin, että siellä kertyneitä harjoitusmääriä ei tarvi ainakaan tämän joukkueen keskuudessa hävetä. Viikosta tuli tietenkin kovin hiihto- ja määräpainotteinen - treeneistä 100% hiihtoa ja tehotreenejä 0%.

Kuten aikaisemmista blogikirjoituksista voi havaita, olin jo mukana hiihtoleirillämme viikolla 48, joten ihan kylmiltään ei ladulle onneksi tarvinnut lähteä. Niinpä leiriviikon avauslenkillä ei tarvinnut ruveta säästelemään, vaikka pakkasta olikin noin 19 astetta: luupäätä paksu kerros suksenpohjiin ja Äkäslompolosta Velhonkodan ja Aurinkotuvan kautta tunturin ympäri. Kestoa lenkille tuli n. 3,5h. Hyvän pohjakunnon merkki lienee, että kahden tunnin jälkeen koin hiilarivarastojen jo tyhjentyneen ja silti kahvin voimalla jaksoi ihan kohtuullisesti loppuun asti. Ihan mielenkiintoisia mielentiloja loppumatkasta tosin tuli koettua ja nälän käsitekin taisi saada ihan uuden merkityksen. Onnekseni ruokahuolto pelasi koko leirin ajan täydellisesti ja kinkku oli nostettu jo valmiiksi pöydälle, kun hoipertelin mökkimme eteiseen. Pelkillä iduilla tästä ei olis selvitty.

Sunnuntain reippaan aloituksen jälkeen maanantaista tuli treenien suhteen välipäivä - vain 2,5 tunnin Kotamajan lenkki. Sen sijaan keskityin jokailtana toistuneisiin, palauttaviin treeneihin hieman suuremmalla intensiteetillä. Nämä noudattelivat jo aikaisemmalta leiriltä hyväksihavaittua linjaa.



















Ensin kunnon lämmöt saunassa. Sillai, että syke nousee puoleentoista sataan ja kävely on saunasta poistuessa hoipertelevaa.















Sitten vain hankeen karvapeitettä tuuhentamaan noin minuutin ajaksi. Hyvänolon tunteen lisäksi kunnon huomaa nousevan silmänräpäyksessä, kun saunaan palatessa syke on tippunut noin 30:een.

Maanantain välipäivän johdosta tuskastuin omaan laiskuuteeni ja niinpä tiistaiaamuna lenkkireppua pakatessani varauduin hieman pidempään lenkkiin - pari leipääkin matkaan normaalin vesipullon ja kahvin lisäksi. Lämpötilakin oli sopivasti laskenut -8 asteeseen ja luisto oli tosi hyvä. Niinpä innostuin laajentamaan tunturin kierrostani Kotamajan lenkillä - aikaa lenkkiin kului taukoineen 5,5h ja matkaa kertyi ehkä reilut 50km. Jaksaminen säilyi loppuun asti hyvänä, koska pidin energiansaannista huolta leipien lisäksi Aurinkotuvan munkilla. Mainittakoon, että lunta sateli koko päivän ja viimeisen tunnin aikana latu oli välillä kokonaan ummessa.

Keskiviikon otin jälleen kerran välipäivän kannalta, tällä kertaa ihan hyvällä omalla tunnolla. Hiihtelin ensimmäisen vapaan lenkin, Kotamajalle ja takaisin, 2,5h. Pakkanen oli taasen kiristynyt lähelle -20 astetta ja niinpä märän kelin high fluori oli aika nahkean oloinen luistovoidevalinta. Ladun ja halsterin luistoero oli tällöin melko suuri ja laitoinkin tasatyöntöpumppuni ensi kertaa tällä viikolla koville - kohtuullista, muttei vielä läheskään viime kevään veroista.

Kuten treenaamistani kriittisesti tarkkaileva lukija jo huomaa, ei viikolle ole mahtunut vielä yhtään kahden treenin päivää. Niinpä päätin torstaina korjata tilanteen ja hiihtelin aamupäivästä perinteisellä Velhonkodan lenkin, 1,5h. Illalla taas perinteisellä noin tunnin verran. Ammattimainen treenaaminen sai jäädä tällä viikolla tähän yhteen päivään.

Perjantaina Aapeekin toipui flunssastaan sen verran, että pääsi treeniseurakseni. Hiihtelimme ehkä viikon kireimmässä pakkasessa (-20) 2,5h. Luisto oli perinteisen lenkeistä ylivoimaisesti nihkeintä ja niinpä tasatyöntö tasaisellakin vaatii aikamoista irvistystä.


















Aapeeharjoittelemassa vuorohiihtoa. Vasen jalka ja käsi eteen... vai miten se meni.

Perjantai-iltana pakkanen jatkoi kiristymään ja niinpä päätin, että tämän viikon hiihtotreenit sai jäädä tähän. Aapeen lähtiessä vielä illaksi Isometsän nousuun testaamaan pakkasensietokykyään minä keskityin illan palauttavaan treenin hieman täysipainoisemmin ja yhdistelin pelkkään hangessa makaamiseen eripituisia juoksuvetoja:


















Lauantaina etelään ajellessamme pakkanen laski jopa -30 asteeseen. Voidaan siis todeta, että kelien suhteen sattui ihan hyvä tuuri, kun yhtenäkään päivänä ei tarvinnut lenkkiä jättää väliin.

Sunnutaikin meni lepäillessä ja siirtyessä takaisin Tampereen sykkeeseen.

Tässäpä koonti vkon 53 treeneistäni,
Su: hiihto P 3,5h yli 30 km
Ma: hiihto P 2,5h reilu 20km
Ti: hiihto P 5,5h reilu 50km
Ke: hiihto V 2,5h reilu 20 km
To: AP hiihto P 1,5h alle 20km, IP hiihto P 1h, 10km
Pe: hiihto 2,5h, reilu 20km
La: lepo

Yht. 18h, 170km

Täytyy myöntää, että viikosta tuli määrältään aika laimea esitys. Toki pakkanen teki hiihdosta aika paljon raskaampaa, mutta silti luonto taisi antaa hieman periksi.

Seuraava blogipäivitys on tulossa ihan parin päivän sisään. Kirjoitamme Aapeen kanssa siitä, kuinka treenit jatkuivat Tampereelle palattuamme. Määräpainotuksen jälkeen teemana oli teho, voima ja lepo...